Suomi on luonnollisen hyvinvoinnin kärkimaa

Suomi on maa, jonka tunnetuimpiin vetovoimatekijöihin kuuluvat järvet ja metsät, pohjoinen eksotiikka, sauna ja luonnonrauha. Luonto ei ole tullut meille vieraaksi. Liikumme paljon ulkona. Metsissä samoilu sienestäen ja marjastaen, nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen kuntosaleilla, istuskelu saunan jälkitunnelmasta nauttien kuuluvat edelleen hyvään arkeen.
Hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti kasvava segmentti, joka on noussut voimakkaasti tuotekehityksen eturintamaan. Ihmiset haluavat kuluttavan arkielämän vastapainoksi huolehtia hyvinvoinnistaan ja edistää arjessa jaksamista, myös lomaillessaan. Matkailijoille pyritään tuottamaan kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa.
Hyvinvointiloma Suomessa on rentouttava. Matkailutuotteita on saatavilla pitempiaikaiseen lomailuun, kiertomatkailijoille, lyhytlomailijoille, ryhmille ja yksin matkustaville. Mikään ei estä aktiviteettilomailijaakaan nauttimasta aherruksensa lomassa korkeatasoisesta hemmottelupaketista.
Jotta Suomi pystyy erottumaan kansainvälisestä hyvinvointitarjonnasta ja profiloitumaan hyvinvointimatkailun kohdemaana, tulee tuotetarjonnassa keskittyä maamme luontaisesti tarjoamiin hyvinvointielementteihin. Keskeistä kansainvälisille markkinoille tähtäävässä hyvinvointimatkailun tuotekehityksessä ja markkinoinnissa on tuotteiden hyvinvointilähtöisyys sekä kansainvälisen asiakkaan huomioiminen suunnittelussa ja palvelussa.
> Slow life - VisitFinland.com
> Join the Finns in the Sauna – VisitFinland.com
> Summer Food - VisitFinland.com
> Summer Cottage - VisitFinland.com
Nouse luontoni lovesta, syntyni syvästä maasta, ha’on alta haltijani kiven alta kiivauteni.
Nouse maasta makoamasta, Päivän päälle päästämästä.
Nouse koskesta kuohuvasta, pimeästä Pohjolasta tarkasta Tapiolasta.
Sauna itsessään on jo hoito. Lämmössä toteutettavien erilaisten hoitojen kautta saunan vaikutus tehostuu. Hoitosaunassa voi rentoutua ja hidastaa kiireisessä arjessa, lievittää henkistä stressiä, vetreyttää kehoa ja hoitaa henkistä kuntoa. Saunan vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu paljon niin Suomessa kuin ulkomailla. Saunassa vaikuttavat lämmön ja kylmän vaihtelu sekä vesi ja kosteus, joista jokainen on voimakas luonnollinen hoitokeino.
Puhdas luonto ja jokamiehenoikeudet ovat luoneet meille mahdollisuuden metsän ja veden antimien monipuoliseen hyödyntämiseen. Suomen ainutlaatuiset edellytykset luoda hyvinvointia luonnon antimilla on huomattu myös maailmalla.
Villiruoalla tarkoitetaan suoraan luonnosta saatavaa ruokaa: marjoja ja sieniä, villiyrttejä ja -vihanneksia sekä kalaa, riistaa ja poroa. Suomalaisen villiruoan lähettiläänä toimii kokki Sami Tallberg. Hän sai vuonna 2015 rinnalleen joukon villiruokamestareita. Nyt koulutetaan uusia osaajia, jotka saavat käyttää Klaus Haapaniemen suunnittelemaa osaajamerkkiä. Vuosittain kesäkuun alussa vietettävä Villiyrttiviikko innostaa ja rohkaisee villiyrttien keräämiseen eli hortoiluun.
Luonnonvarojen kestävä käyttö vaatii tietotaidon ja uusien liiketoimintamallien kehittymistä – ja tiivistä yhteistyötä.
luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/
Kuusamoon on saapunut asukkaita todennäköisesti idästä mannerjäätikön sulamisen jälkeen, noin 7000 ekr. Kuusamonjärven Samostenperästä on löydetty erittäin rikas esihistoriallinen asuinpaikka, missä on todennäköisesti asuttu Suomusjärven kulttuurin aikakaudelta saamelaiseen rautakauteen saakka eli noin vuosina 6000 eaa.-1600 jaa. Mannerjäätikön sulamisen jälkeen Oulankajoki ja Paanajärvi ovat olleet eräänlainen Vienanmeren lahti. Kuusamon ylänkö on niitä paikkoja, jotka ensimmäisinä kohosivat sulaneen mannerjäätikön jälkeensä jättämien vesimassojen yläpuolelle. Asutuksen uskotaan siirtyneen Kuusamoon idästä Oulankajokilinjaa myöten. Kuusamon ylängöltä saa alkunsa monta vesireittiä, joista osa laskee Pohjanlahteen, osa taas Vienanmereen. Vesireitit yhdistivät seutuja toisiinsa kuten Vienan Karjalan. Kuusamoa ovat asuttaneet saamelaiset ja siellä on sijainnut Kemin Lapin eteläisemmät lapinkylät Kitka ja Maanselkä. Kuusamossa asuneet saamelaiset olivat metsäsaamelaisia. Lapinkylät maksoivat veroa Ruotsille ja Venäjälle. Verottajia kulki idästä ja lännestä, niin kulki myös kauppamiehiä.
Kalevalan välittämään maailmankuvaan kuuluu suomalaisuuden symboleita, pohjoisen luonnon kuvauksia ja voimakkaita henkilöhahmoja. Kalevalasta löytyy merkityksillä ladatut kantele, sampo ja pyhä pihlaja. Eepoksen visuaalisuus liittyy voimakkaasti suomalaiseen maisemaan sekä Kalevalan henkilöhahmojen ja luonnon väliseen suhteeseen. Metsät, puut ja marjat: järvet, kivet ja kalliot ovat tärkeässä osassa Kalevala-taiteessa. Kalevala on vahvojen ihmiskohtaloiden kirja. Kalevalassa itketään surusta ja ilosta.
Metsä on viime vuosien aikana löydetty uudelleen ja ehkä hieman uudella tavalla paikkana, jonne mennä ”lataamaan akkuja”. Erityisesti kaupunkilaiset ovat heränneet yhä vahvemmin ymmärtämään luontoalueiden tärkeyden osana rakennettua ympäristöä. Tämän lisäksi myös luontoympäristöjen terveysvaikutusten tutkimus on mennyt eteenpäin.