Healing as Art – Art as Healing

Parantaminen taiteena ja taide parantamisena

Kuusamotalo 13.07.2017 | klo 9.00-18.00

Healing as Art – Art as Healing in a sustainable world

Kuusamon Kansanparannuspäivien tavoitteena on tänä vuonna tarkastella kansanparannusta taitona ja taiteena. Parantaminen on käsien taitoa ja älyn taidetta. Perinteisesti parantaminen on ollut yhteisöllinen tapahtuma, johon on osallistunut monia ihmisiä parantajan ja hänen potilaansa ohella. Yhteisöllisyys on hyvän hoidon perusta ja mitta. Tämän lisäksi kansanparantajien käytössä on ollut erilaisia lääkintäkeinoja yksilölliseen hoitoon. He ovat osanneet ruumiin anatomian ja tienneet yrtit ja hyvän ravinnon, joista tauteihin on saanut apua.

Kansanperinteen tutkimusten mukaan parantamistapahtumaan on sisältänyt myös musiikkia ja tanssia ja ruoka on ollut tärkeä asia. Hyvä hoito on ymmärretty kokonaisvaltaisena tapahtumana.

Näitä kansanparannuksen perinteessä eläviä piirteitä Kuusamon Kansanparannuspäivät nostavat esille myös vuonna 2017. Siksi päivät kutsuvat mukaan kansan tekijöitä: parantajia ja muusikoita, lääkäreitä jotka haluavat palauttaa ammattinsa luovia perinteitä, hoitotyössä toimivia, ruoan tutkijoita ja tekemisen ammattilaisia. Parantamisen rinnalla keskustellaan ruoan merkityksestä. Hyvä ruoka on ollut perinteessä osa hyvää hoitoa. Kulttuurin muuttuessa makutottumukset ovat muuttuneet. Kulttuuri muovaa sekä käsityksiä siitä mikä on hyvää ja mikä hyvinvointia edistävää. Seminaarissa korostetaan tänä vuonna kestävän kehityksen näkökulmia sekä parantamiseen että ruokaan. Tuomme esille uuden avauksen, slow foodin, mahdollisuuksia suomalaisen ruokatuotannon ja kansainvälisen kestävän kehityksen yhtenä mahdollisuutena.

Ruoka ja kulttuuri

klo 9.00 | Tervetuloa kuudensille Kansanparannuspäiville
Anne Murto, toiminnanjohtaja ja Heikki Aalto, kansanparantaja

klo 9.10-9.20 | Ruoka, kulttuuri ja kestävä kehitys - johdanto päivän teemaan
Marja-Liisa Honkasalo, professori, Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, tutkimusjohtaja, Turun yliopisto

klo 9.20-9.50 | Kansallinen ruokapolitiikka hyvinvoinnin raamina
Kirsi Viljanen, lähiruokakoordinaattori, MMM, Maa- ja metsätalousministeriö

klo 9.50-10.20 | Ruoka kulttuurin tuotteena
Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto

Tauko, keskustelua

klo 10.30-11.10 | "Hidas ruoka" - Slow Food mahdollisuutena
Minna Junttila, ruokakulttuuriviestintä, Slow Food, JAMK

klo 11.15 | Paneeli
Paneelissa mukana alustajien ohella Anu Tossavainen, Lapin ammattiopiston Kemijärven yksikkö, luonnonvaraosaajien kouluttaja sekä Elisa Kangasaho, projektipäällikkö, Wild Food, Naturpolis

klo 12.00 | Lounas

Parantaminen taiteena ja taide parantamisena

klo 12.45 | Tervehdyssanat
Maaria Alén, puheenjohtaja, Suomen Kansanparantajaseura ry

klo 13.00 | Vastataide – ihmisyyden tarinaa etsimässä
Maaria Alén, kansanparantaja, matkailuyrittäjä, ammattivihtoja ja Mari Keski-Korsu, taiteilija, ammattivihtoja

klo 13.30 | Terveysvaikutteinen turvesauna
Leena Larva, lääkäri, Aino Klinikat Oy

klo 14.00 | Puuhengitys
Mirja Nylander, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Metsämatkat Oy

Tauko

klo 14.45 | Parantaminen taiteena ja taide parantamisena
Marja-Liisa Honkasalo, antropologi ja lääketieteen tohtori, Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, Turun yliopisto

klo 15.15 | Kansanparantajan synty - Tutkija kansanparannuksen kentällä
Dalva Lamminmäki, perinteentutkimuksen opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

klo 15.45 | Perinnehoitojen verhottu tieto
Päiviö Vertanen, puheenjohtaja, Kalevalainen kansanparannus -säätiö ja Perinnehoitojen neuvottelukunta

klo 16.15 | Iltapäiväkahvi, kansanparantajien näytöshoitoja, verkostoitumista

klo 16.30 | Terveyttä metsästä, kenelle ja miten
Liisa Tyrväinen, professori, LUKE

klo 17.00 | Kultainen Nainen ja Pohjolan naismytologia
Kaarina Kailo, dosentti, kulttuurin ja naistutkimuksen asiantuntija.
Esiäitien elämänvoiman juurilla -video 

klo 17.45 | Päätössanat
Markku Juola, kansanparantaja, Suomen Kansanparantajaseura ry, Anne Murto, toiminnanjohtaja, Kuusamon Kansanparannuspäivät

klo 10-18 
| Luonnontuotetori
Luonnontuotelan ja kädentaitajien tori: kuultavaa, nähtävää, opittavaa, maisteltavaa, ostettavaa mm. kansanparantajien hoitonäytöksiä, vastanteon opetusta. Taitokeskus Kuusamo esittelee kädentaitojen Kuusamoa.

...

OSTA LIPUT KANSANPARANNUSSEMINAARIIN

...

Tutustu seminaaripuhujiin ja puheenaiheisiin, klikkaa kuvaa.


Marja-Liisa Honkasalo


Kirsi Viljanen


Johanna Mäkelä


Minna Junttila


Maaria Alén


Mari Keski-Korsu


Leena Larva


Mirja Nylander


Dalva Lamminmäki


Liisa Tyrväinen


Kaarina Kailo

Päiviö Vertanen

...

Parantaminen taiteena ja taide parantamisena 


Marja-Liisa Honkasalo, professori
Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, Turun yliopisto

Marja-Liisa Honkasalo on antropologi ja lääketieteen tohtori ja johtaa Turun yliopistossa Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikköä (http://.www.utu.fi/ktt facebook: Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö) Hän on tutkinut sairauden kokemusta kulttuurisissa yhteyksissä mm. kipua ja sydänsairauksia sekä afrikkalaisten äitien käsitystä malariasta ja hyvästä hoidosta. Viime vuoden hän on johtanut Suomen Akatemian Mieli ja toinen hanketta, jossa tutkitaan ihmisten kokemuksia ja käsityksiä yliluonnollisiksi nimetyistä, kummista kokemuksista.


Kansallinen ruokapolitiikka hyvinvoinnin raamina


Kirsi Viljanen, lähiruokakoordinaattori
MMM, Maa- ja metsätalousministeriö

Kirsi Viljanen toimii erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä päävastuunaan hallituksen lähiruokaohjelman koordinointi. Viljanen työskenteli aiemmin pitkään maaseudun laaja-alaisten kehittämiskysymysten parissa, ja oli esimerkiksi jalkauttamassa GreenCare -teemaa maaseutupolitiikkaan. Viljasen nykyiseen työhön kuuluu lähiruoan ja laaja-alaisen ruokapolitiikan lisäksi muun muassa ruokamatkailun edistäminen, johon liittyy kiinteästi kokonaisvaltainen hyvinvointi mukaan lukien ruoka.


Ruoka kulttuurin tuotteena


Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori
Helsingin yliopisto

Ruoan ja syömisen tarkastelu kulttuurin tuotteena perustuu monitieteiseen näkökulmaan, jossa pohditaan ruokavalintojen ja -tapojen sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Miksi emme syö kaikkea, mitä luonto tarjoaa, vaan teemme valintoja? Miksi ihmiset syövät yhdessä? Miksi määrittelemme itseämme ja toisiamme ruoan kautta? Pohtimalla sitä, mitä ja miten syömme, voimme konkretisoida ja tunnistaa monia aikamme ajankohtaisia keskusteluita terveellisyydestä kestävyyteen sekä samalla hahmottaa elämämme ja maailmamme mieltä.

Johanna Mäkelä on ruokakulttuurin professori Helsingin yliopistossa ja kotitaloustieteen koulutuksen johtaja. Mäkelä on ruoka- ja kulutustutkimukseen erikoistunut sosiologi. Aikaisemmin hän on työskennellyt tutkimuspäällikkönä Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Mäkelä on tutkinut mm. aterioita Suomessa ja Pohjoismaissa, syömisen tyylejä ja käytäntöjä, ruokakulttuurin muutoksia ja tulevaisuutta, kestävää ruokavaliota ja elintarvikeketjun vastuullisuutta erityisesti paikallisen hyvinvoinnin näkökulmasta, pohjoismaisia ruokatottumuksia, rasvakirjoittelua Helsingin Sanomissa, ruokakasvatusta ja ruokatajua. Parhaillaan hän pohtii ruoan luokitteluja syötävyyden ja puhtauden käsitteiden kautta.
Kuva: Ari Aalto, Helsingin yliopisto.


"Hidas ruoka" - Slow Food mahdollisuutena


Minna Junttila, Ruokakulttuuriviestinnän maisteri, asiantuntija/lehtori (kestävä gastronomia)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Slow Foodin periaatteiden mukaan oikeus nauttia hyvästä, puhtaasta ja reilusta ruuasta kuuluu kaikille. Slow Food korostaa ruuan sosiaalista merkitystä ihmisen hyvinvoinnille, toisaalta myös yksilön vastuuta kestävien vaihtoehtojen valitsijana. 30-vuotisen olemassaolonsa aikana Slow Food -ajattelu on muuttanut muotoaan, tällä hetkellä sen perusajatukset ovat entistä ajankohtaisempia. Ihmiset haluavat hidastaa ja keskittyä hyvinvointiinsa. Paikallisen kestävän ruokakulttuurin säilyttäminen ja edistäminen on noussut keskusteluun globaalissa tehokkaassa ruokatuotannossa. Ruokaan liittyvät ympäristökysymykset ovat moninaiset. Slow Food tarjoaa toimintatapoja ja esimerkkejä siitä, kuinka kestävää ruokajärjestelmää voidaan edistää ruohonjuuritason yhteistyöllä ja koulutuksella.

Minna Junttila on ruokakulttuuriviestinnän maisteri, valmistunut italialaisesta Gastronomisten tieteiden yliopistosta Piemonten Pollenzossa. Hän on ollut aktiivinen kansainvälisessä Slow Food -liikkeessä vuodesta 2010, on mm. Slow Food Keski-Suomen vetäjä sekä edustaa Suomea Slow Food i Nordenin hallituksessa. Minna Junttila työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa asiantuntijana ja restonomikoulutuksen kestävän gastronomian lehtorina. Hän on työskennellyt matkailu-, ravitsemis- ja talousalan korkeakoulutuksessa vuodesta 1997 ja koulutuksen lisäksi keskittynyt kansainväliseen verkosto- ja hanketyöhön.


Vastataide - Ihmisyyden tarinaa etsimässä

Kohdellessaan kaltoin maapalloa, ihminen kohtelee samalla kaltoin itseään. Yhteys elonkehiin ja itseen voi syntyä uudelleen myötätunnon ja kommunikaation kautta. Puut voivat toimia opettajinamme. Sauna on kokonaisvaltaisesti parantava, yksityinen ja samalla sosiaalinen paikka. Vihdontahoito ja erilaiset saunarituaalit voivat auttaa meitä luomaan uudelleen yhteyden ympäristöömme ja omiin juuriimme.

Perinnesaunottaja Maaria Alén ja taiteilija Mari Keski-Korsu kertovat suhteestaan puihin ja siitä miksi empatia saunassa voi olla vallankumouksellista. Teemoja valotetaan Beat to the Balance ja Naistenkylä -tapahtumien kautta.


Maaria Alén, Kansanparantaja, matkailuyrittäjä ja ammattivihtoja

Maaria Alén (s. 1970) on maantieteilijä (FM), itämerensuomalaisen perinnehoitokulttuurin vaalija, perinnesaunottaja ja ammattivihtoja. Hän toimii Suomen Kansanparantajaseuran puheenjohtajana. Maaria Alén tuottaa myös hyvinvointimatkailupalveluja, toimii luontoyhteysohjaajana sekä ratkaisu- ja voimavara- suuntautuneena työnohjaajana. Alenin perinnesaunotukset ja vihdontahoidot valittiin tammikuussa 2017 eräiksi suomalaisen hyvinvointimatkailun kärkituotteista Visit Finlandin Winrelax-tuotekehityskilpailussa.

Lue lisää www.travellamo.fi 

Mari Keski-Korsu, Taiteilija ja ammattivihtoja

Mari Keski-Korsu (s. 1976) on taiteilija, joka havainnoi ekologisten ja sosio-ekonomisten muutosten kokemusta arkipäivässä. Hän tekee yhteistyötä erilaisten yhteisöjen, asiantuntijoiden, tutkijoiden ja lajien kanssa keskittyen erityisesti lajien väliseen kommunikaatioon uudenlaisen empatiatason mahdollistajana ja näin myötätunnon laajentumisena koskemaan kokonaisia elonkehiä. Hän on kiinnostunut taiteen, aktivismin, politiikan ja tieteen rajapinnoista ekofeministisistä ja permakulttuurisista lähtökohdista. Keski-Korsun teoksia; interventioita, videoita, valokuvia, installaatioita ja yhteisö- sekä ympäristötaidetta - on ollut esillä niin Euroopassa kuin ympäri maailmaa. Vuonna 2015, hän fasilitoi ensimmäisen vihdontahoitojen kurssikokonaisuuden Suomessa yhdessä liettualaisen vihdontamestarin Rimas Kavaliauskaksen kanssa ja tekee vihdontahoitoja sekä -työpajoja ja joskus myös saunoja 'Beat to the Balance' -projektinsa parissa. Hän on mm. yksi 5-vuotisen 'Frontiers in Retreat' -ohjelman taiteilijoista ja johti Pixelache 2016 – 'Interfaces for Empathy' -festivaalia syksyllä 2016.

Lue lisää www.artsufartsu.net

Terveysvaikutteinen turvesauna

Leena Larva, naistentautien erikoislääkäri
Aino Klinikka

Leena Larva (s. 1946) kehittää uusia lääkkeettömiä hoitomuotoja. Hoitokokemustensa perusteella hän on päätynyt siihen, että lymfakiertoon vaikutetaan pehmeillä hoitotavoilla ja niillä kyetään hoitamaan psykosomatiikkaa sekä vaivoja, jotka leimataan kuvitelluiksi, kuten monet kiputilat. Laser-infrapuna -alueen valohoito (Low Level Laser) ja maanvetovoiman huomioiminen on johtanut omaan kipujen hoitomuotoon ”Biofysikaalinen aktiivikuntoutus”. Leena Larva on hoitanut satoja potilaita 1980-1990 lukujen vaihteesta. Tällä hetkellä vastaanoton potilaista n. 20 % on kipupotilaita. Seisomisen puolesta puhuminen on johtanut hyviin tuloksiin. Lääketieteelliset kontrolloidut tutkimukset puuttuvat. 

Lymfanesteen vaikutusten tutkiminen on parhaillaan lähtökuopissa. Se mitä siitä jo tiedetään, antaa hyvän pohjan kehittää ns. kansan hoitomuotoja vaikuttavampaan suuntaan.


Puuhengitys

Mirja Nylander, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsäkellijä
Metsämatkat Oy
forest4lolling.fi

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mirja Nylander (s. 1957) on tutkinut metsien ja metsänantimien terveysvaikutuksia reilut kolmekymmentä vuotta ja viimeiset viisitoista vuotta kehittänyt menetelmiä metsien ja puiden terveysvaikutusten hyödyntämiseksi oman terveyden ylläpidossa sekä työuupumuksesta selviämiseen ja masennuksesta toipumiseen.

Metsäkellintää ja puuhengitystä Mirja on kehittänyt vuodesta 2005 lähtien ja järjestänyt vuodesta 2010 lähtien reilut 150 eripituista kurssia sekä työhyvinvointipäivää metsäkellinnän menetelmillä. Molemmat on tuotteistettu ja puuhengitys myös tuotesuojattu luonnonlääketieteelliseksi terveydenhoitomenetelmäksi ja terveydenhoitoon liittyviksi konsultointipalveluiksi.

Viimeisen vuoden ajan kehittämistyön alla on ollut metsäluontointerventio metsäkellinnän menetelmillä varhaista muistisairautta sairastaville yhteistyössä Mikkelin muisti ry:n kanssa. Mirja on kehittänyt lisäksi metsämatkailua 1990-luvun loppupuolelta lähtien maaseudun kylien elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja metsänantimien kokonaisvaltaiseksi hyödyntämiseksi matkailussa.


Kansanparantajan synty - Tutkija kansanparannuksen kentällä

Dalva Lamminmäki, perinteentutkimuksen opiskelija
Itä-Suomen yliopisto

Dalva Lamminmäki (s.1979) on Kuusamon Kansanparannuspäivien työryhmän jäsen ja toiminut tapahtuman asiantuntijatehtävissä ja koordinoinnissa vuodesta 2014. Lamminmäki opiskelee Itä-Suomen yliopistossa perinteentutkimusta, painopisteenä kansanparannus. Lamminmäki valmistelee perinteentutkimuksen pro gradu- työtä Itä-Suomen yliopistoon kansanparannuksesta uudessa ajassa ja ympäristössä.

”Kansanparantajan synty – etnografinen kuvaus neljästä 2000-luvun kansanparantajasta” on Dalva Lamminmäen kandidaatin tutkielma vuodelta 2016. Tutkimuksessa todetaan, että kansanparannusta harjoitetaan Suomessa aktiivisesti, ja uusia tekijöitä koulutetaan jatkuvasti lisää. Mutta kuinka tämän päivän kansanparantaja päätyy ammattiinsa, ja millaisena he itse näkevät ammattikuntansa? Näihin kysymyksiin vastasi neljä kansanparantajaa ja vastauksista muodostui tutkielma kokemuksista ja elämänkaarista, jotka lopulta päätyvät niin erityisen ja voimakkaan nimikkeen alle kuin kansanparantaja.


Perinnehoitojen verhottu tieto


Päiviö Vertanen, puheenjohtaja
Kalevalainen kansanparannus -säätiö ja Perinnehoitojen neuvottelukunta

Ihmisen tärkein aarre ja kansakunnan menestymisen edellytys on terveys. Sen arvo ilmenee usealle vasta silloin, kun hän on sen kadottanut. Terveyden säilyttämiseksi tarvitsemme tietoa siitä, mitä kehon toiminnallinen ylläpito meiltä vaatii sekä miten sen tarjoamaa informaatiota tulee lukea. Kehoa tulee tarkastella aina kokonaisuutena huomioiden ihmisen fysiologinen, kemiallinen, mikrobiologinen ja psyykkinen toimintakokonaisuus.

Päiviö Vertanen avaa tieteellisesti tutkittujen perinnehoitojen merkitystä terveydenhoidossa.


Terveyttä metsästä - kenelle ja miten?


Liisa Tyrväinen, tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Eri puolilla maailmaa tutkitaan metsien ja muiden luontoympäristöjen terveyshyötyjä ja sovelletaan saatua tietoa monipuolisesti käytäntöön. Tutkimusten perusteella tiedetään, että luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja toimivat monin tavoin kansalaisten terveyden tukena ja ylläpitäjinä. Tutkimustiedon pohjalta on perustettu erilaisia terveys- ja terapiametsiä sekä puutarhoja. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsiä varten on kehitelty sertifikaatti. Myös Suomessa on kertynyt merkittävästi kokemusta terveyttä edistävistä metsäympäristöistä eri tahojen kokeiluhankkeiden ja terveyspolkujen kautta. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Niiden hyödyntämistä asuin- ja työympäristöissä, oppimis- ja hoivaympäristöissä, ja vaikkapa matkailussa kannattaa jatkaa laaja-alaisen yhteistyön kautta. 

Esityksessä kuullaan Luonnonvarakeskuksen luonnon hyvinvointi- ja terveystutkimuksessa kertynyttä tietoa sekä kokemuksia ja ajatuksia hyvistä käytännöistä/kokeiluista. 

Liisa Tyrväinen on Luonnonvarakeskuksen professori ja tutkii luonnon terveyshyötyjä, virkistyskäyttöä, luontomatkailua sekä suomalaisten ympäristöarvostuksia ja  luontosuhdetta. Hän on vetänyt lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita. Hän on julkaissut noin 60 tieteellisesti vertaisarvioitua artikkelia ja kaikkiaan yli 200 julkaisua.


Kultainen nainen ja Pohjolan naismytologia


Kaarina Kailo, kulttuuritutkija, tietokirjailija, ph.D, Asst.professor, Dosentti

Dosentti, ite-taiteilija, tutkija Kaarina Kailo, Ph.D., Toronton yliopisto on tutkinut nais- ja alkuperäiskansa -näkökulmasta pohjoista mytologiaa, karhutarinoita sekä takaisin antamisen maailmankuvaa. Julkaisuja: Wo/men and Bears - the Gifts of Nature, Culture and Gender Revisited (2008), Heiskanen Irma & Kaarina Kailo, Ekopsykologia ja perinnetieto - polkuja eheyteen (2006), Kailo, Kaarina & Irma Heiskanen, Esiäitien elämänvoiman juurilla - Pohjolan ekologinen perinnetieto (2014); DVD "Finno-Ugric Animal Mothers and Guardian Spirits - Pohjola Mythology and Ecological Knowledge" (käsikirj. Kailo & Heiskanen, 2015, Valokulabo) suomeksi ja englanniksi. Satoja kulttuurintutkimuksen artikkeleita.

...

OSTA LIPUT KANSANPARANNUSSEMINAARIIN

Tiedustelut: Anne Murto, 040 770 0259, anne@hwa.fi
MAJOITUKSET RUKALLA

...





 
 
JAA TARINA - LIITY
audio on