Villiruokaa! Tutustu pohjoisen luonnontuotteisiin!
© Aude Espagno
Luonnonvarojen kestävä käyttö vaatii tietotaidon ja uusien liiketoimintamallien kehittymistä – ja tiivistä yhteistyötä.
Terveyttä metsämarjoista
Pohjoisilla leveysasteilla kasvavat luonnonmarjat sisältävät tutkimusten mukaan erityisen runsaasti terveydelle edullisia ainesosia, kuten vitamiineja, flavonoideja, hivenaineita ja antioksidantteja. Marjoissa on vettä 80–90 % tuorepainosta. Kuiva-aineista suurin osa on hiilihydraatteja sekä orgaanisia happoja. Proteiinia ja rasvaa marjoissa on vain vähän. Koska marjoissa on vain vähän rasvaa ja runsaasti vettä, saadaan niistä vain niukasti energiaa. Pääosa marjojen energiasta tulee luontaisista sokereista.
Marjoja ei voi syödä liikaa
Tutkimukset puoltavat marjojen käytön lisäämistä. Toistaiseksi EU:ssa ei ole hyväksytty marjoille terveysväitteitä, mutta monille marjojen sisältämille vitamiineille ja hivenaineille hyväksyttyjä terveysväitteitä on lukuisia. Marjojen käyttöä puoltavat alhainen energiasisältö, vähäinen natriumin määrä, ravintokuitupitoisuus, vitamiinit, hivenaineet ja fenoliset yhdisteet. Jokaisella marjalajilla on oma ”terveysprofiilinsa”, niitä kannattaa käyttää monipuolisesti.
Ajantasaista, luotettavaa tietoa eri luonnonmarjojen ominaispiirteistä, ravintosisällöistä ja terveysvaikutuksista:
Vatsaystävällistä ravintokuitua
Imeytymättömiä hiilihydraatteja kutsutaan ravintokuiduksi. Vaikka elimistö ei pysty hajottamaan sitä imeytyvään muotoon, on kuidulla monia tärkeitä tehtäviä ihmisen ruoansulatuskanavassa. Liukenematon kuitu ylläpitää suoliston toimintaa, edistää hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa ja auttaa painonhallinnassa. Liukeneva kuitu hidastaa veren sokeritason nousua aterian jälkeen ja lisää kolesterolin poistumista elimistöstä.
Marjoissa on sekä liukenematonta että liukenevaa kuitua, pektiiniä. Marjat ovat kauran ja kasvisten ohella tärkeitä liukenevan kuidun lähteitä ruokavaliossa. Pektiinipitoisuus on suurin vähän raaoissa ja juuri kypsyneissä marjoissa. Suositeltava saanti ravintokuidulle on 25–35 g/vrk. Tuoreiden marjojen ravintokuitupitoisuus on n. 3–6 g/100 g.
Luonnonmarjoissa ja viljellyissä marjoissa on runsaasti vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, enemmän kuin useimmissa tuontihedelmissä. Marjat ovat tärkeä vitamiinien ja hivenaineiden lähde ruokavaliossamme.
Kuivattujen marjatuotteiden hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet ovat moninkertaisia tuoremarjoihin verrattuna, koska kuivaamisessa marjoista poistuu vettä. Kuivatut marjat ja marjajauheet ovat erinomainen lisä jokapäiväiseen ruokavalioon.
kiantama.fi/fi/marjat-terveys/
Kiantama Oy perustettiin vuonna 1973 harjoittamaan metsämarjojen keräilyä, jalostusta ja välitystä elintarviketeollisuudelle. Kiantaman tuotanto painottuu metsämarjoihin ja niistä jalostettuihin tuotteisiin, jotka ovat arvostettuja raaka-aineita sekä kotimaiselle että kansainväliselle elintarvike- ja luontaistuoteteollisuudelle.
Nykyään tuotannosta yli puolet koostuu jatkojalosteista; kuivatuista marjoista, marjajauheista, pyreistä, tiivisteistä, marjan siemenistä ja marjan kuiduista. Asiakaskunta on laajentunut perinteisistä elintarviketeollisuudesta kosmetiikka-, luontais- ja lääketeollisuuteen. Omalla toiminnallaan Kiantama on ollut marjatoimialalla suunnannäyttäjä ja uranuurtaja.
© Timo Oksanen
Hyvinvointia mahlasta ja havupuujuomasta
Koivunmahla on ikiaikainen hyvinvointijuoma. Sen arvon ovat tunteneet lukuisat sukupolvet ennen meitä: valkoisiin koivunrunkoihin poratut reiät kertovat mahlan kerääjistä.
Mahla Forest on 2014 perustettu luontaistuotteiden tuottamiseen erikoistunut yritys. Yritys sijaitsee Pieksämäellä puhtaiden metsien keskellä sekä kirkkaiden vesistöjen äärellä.
– Sijaintimme takaa yhden yrityksemme arvon toteutumisen: ekologisuuden, luontoystävällisyyden, kertoo Juha Tarkiainen Mahla Forestista.
– Pyrimme ajatukseen, että saisimme luonnosta tarvitsemiamme aineita, joita kehomme osaa hyödyntää parhaiten. Antioksidanttinen havupuujuoma ja runsaasti hiven- ja kivennäisaineita sisältävä koivunmahla tukevat meitä tässä asiassa. Jalostuksessa käytämme raaka-aineita aina puhtaasta Suomen luonnosta.
Koivunmahla – raikas terveysjuoma
Mahla Forestin koivunmahla on luonnonmukaisesti tuotettu hiven- ja kivennäisaineita sisältävä hyvinvointiin ja nautiskeluun tarkoitettu raikas terveysjuoma. Auringonvalon ja lämmön lisääntyessä keväällä nostaa koivu ylös juuriinsa varastoituneen nesteen. Jalostuksessa ei käytetä kuumakäsittelyä, joten kaikki hiven- ja kivennäisaineet ovat tallella.
Mahla vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin, muun muassa kiihdyttämällä aineenvaihduntaa, puhdistamalla elimistöä, tehostamalla munuaisten ja maksan toimintaa sekä hoitamalla ihoa. Koivunmahlan terveydellisiä perusteita ei ole tutkittu.
Havupuujuomasta antioksidantteja sekä hiven- ja kivennäisaineita.
Juoman vaikutusmekanismina sanotaan olevan antioksidantit, jotka nostavat vastustuskykyämme auttaen soluja puolustautumaan vierailta bakteereilta sekä virushyökkäyksiltä.
Kolmen havupuun tehokas terveyscocktail - mäntyä, kuusta ja katajaa.
Katajan vaikutuskohteita ovat vatsa- ja suolisto-oireet, lymfaattinen järjestelmä, ulkoinen, perifeerinen pintaverenkierto, hengenahdistus sekä ruokahalun balanssi ja siihen vaikuttaminen. Mänty tuo vaikuttavuutta reumatismiin, kihtiin, hermosärkyyn, ilmavaivoihin, keuhkojen toimintaan ja ihottumaan. Kuusi auttaa lihaskipuihin, keuhkoputkentulehdukseen, yskään ja nuhaan. Havupuujuoman terveysvaikutuksille ei toistaiseksi ole tieteellistä perustelua.
mahlaforest.com/koivunmahla/
mahlaforest.com/?s=havupuujuoma
Mahla Forest Oy on luontaistuotteiden tuottamiseen erikoistunut yritys.
© Anne Murto
Ruusujuuri "Pohjolan Ginseng"
Lapin Luonnonyrttien Pentti ja Mervi Määtän reilun parin hehtaarin peltoala on Suomen ja luultavasti myös Pohjoismaiden suurin ruusujuuriviljelmä. Pelloilla kasvaa arviolta 70.000 ruusujuurikukkaa, joiden ympärillä pörrää 60.000 mehiläistä.
Ruusujuuressa pieni on suurta
Jos kasvi kasvaa liian reheväksi tehoaineiden pitoisuudet jäävät laimeiksi. Pakkanen on välttämätön edellytys ruusujuuren kasvuun lähdölle. Siemenet kylvetään maaliskuussa ja jätetään lumen alle. Keväällä ne ponnistavat pintaan ja ovat parin vuoden vanhoina valmiita siirrettäviksi peltoon.
– Kylmyys, kuivuus, kuumuus – mitä enemmän kasvi kärsii, sitä enemmän siihen kehittyy hyödyllisiä aineita, Määttä kertoo.
Ruusujuuri paIkitsee kärsivällisen viljelijän
Ensimmäinen sato korjataan kuudentena vuonna: kasvi nostetaan maasta ja juuret otetaan talteen. Monen vuoden odotus lienee syy siihen, ettei ruusujuuren viljelijöitä ole enempää. Toinen syy on käsittelyn työläys. Juuri on pestävä huolellisesti. Mutkaiset, muhkuraiset ja erikokoiset juuret vaativat tarkan käsittelyn. Pesun jälkeen juuri silputaan ja kuivataan. Kuivattu aine lähetetään lääketehtaalle, jossa se jauhetaan ja valmistetaan Golden Root -nimellä myytäviksi tableteiksi.
Koettu vaikutus
Ruusujuuri lisää tutkimusten mukaan fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä, nostaa yleiskuntoa ja mielialaa sekä torjuu tunneperäistä stressiä ja voi myös vähentää väsymystä. Ruusujuuri suojaa sydäntä ja maksaa, estää korkean paikan kammoa ja lievittää masennusta, kipuja sekä päänsärkyä.
Ruusujuuressa on runsaasti flavonoideja ja 86 muuta vaikuttavaa ainesosaa. Nämä kasviantioksidantit vaikuttavat elimistöä tasapainottavasti ja suojaavat soluja. Tärkeimpiä ovat geranioli, rosiridiini ja salidrosidi, jotka vaikuttavat elimistöön tasapainottavasti. Kasviantioksidantti suojaa soluja ja torjuu syöpäsolujen muodostumista.
Stressitilanteissa ruusujuuren vaikuttavat ainesosat estävät katekoliamiinien vapautumista ja vaikuttavat monoamiinitasoihin, opioidisiin peptideihin ja b-endorfiineihin.
Lapissa kasvaneissa luonnonkasveissa, kuten Lapin Luonnonyrttien keräämässä ruusujuuressa on tutkittu olevan korkeimpia pitoisuuksia vaikuttavia aineita.
Käyttäjät kertovat
Monet ruusujuuriuutetta nauttineet ovat kokeneet saavansa apua seuraaviin ongelmiin: väsymykseen, stressiin, uniongelmiin, keskittymiskyvyn puutteeseen, kevätväsymykseen, kaamosmasennukseen, kehon ja mielen ylirasitukseen.
Ruusujuurta on käytetty jo viikinkien aikaan voima- ja virkistysrohtona. Venäjällä ja Kiinassa ruusujuuri on tunnettu kauan monipuolisten vaikutuksiensa ansiosta. Juurakon lisäksi myös kasvin lehtiä on käytetty yrttinä tasapainottamaan vatsan toimintaa. Euroopassa ruusujuuri tunnettiin aluksi erityisesti afrodisiakana eli sukupuoliviettiä kiihottavana. Suomessa ruusujuurta on tutkittu 1930-luvulta lähtien. Suomen rohdoskasviksi se valittiin vuonna 2003.
en.wikipedia.org/wiki/Rhodiola_rosea#Research_and_regulation
lapinluonnonyrtit.fi
Koivuntuhka – luontomme perinteisimpiä kansanlääkkeitä
Koivuntuhkan lääkinnällisellä käytöllä on pakurikääpääkin pidemmät perinteet.
Oulun Yliopistossa julkaistiin 1986 Pertti Arkon väitöskirja: ”Syövän kansanlääkinnän menetelmät Pohjois-Suomessa”. Väitöskirjassaan Arkko toteaa, että koivuntuhkauute on tunnetuin ja yleisimmin vakavampiin sairauksiin käytetty kotimainen luonnonlääkkeemme. Koivuntuhka lienee myös ainut täysin suomalainen maailmanmaineeseen noussut kansanomainen syövänhoitomenetelmä.
Nykyisin koivuntuhkauutetta käytetään keskeisimmin närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan, kihtiin, maha- ja pohjukaissuolen vaivoihin, suolivaivoihin sekä tulehdus- ja virusalttiuteen. Kehon ollessa liian hapan vastustuskyky heikkenee ja keho altistuu erilaisille vaivoille. Ehkä juuri tämän vuoksi äärimmäisen emäksinen tuhkauute on auttanut tukihoitona hoidettaessa mm. ihottumia sekä kynsi- ja jalkasientä. Koivuntuhkauute on maultaan melko voimakasta, mutta moni raportoi tuhkauutteen jälkimaun olevan jopa miellyttävän makea.
Tuhkan tiedetään sisältävän valtavan määrän kehollemme arvokkaita pääravinteita, ja vieläpä varsin erinomaisessa suhteessa. Se sisältää yli 60 mineraalia, jotka osaltaan vahvistavat tervettä solupohjaa ja vastustuskykyä. Tuhkauutteesta on usein apua varsinkin närästyksestä kärsiville ihmisille, mutta kokonaisvaltainen vaikutusmekanismi ei ole vielä täysin selvillä.
Nobelisti A. I. Virtasen läheisin työtoveri, biokemisti, prof. Henning Karström on aikanaan kommentoinut koivuntuhkaa seuraavasti: ”Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä”.
Jaakko Halmetoja, Ravintoasiantuntija
Koivuntuhkauute
Riihineuvoksen koivuntuhkauute on ravintolisä, joka valmistajan mukaan lisää energisyyttä ja parantaa elimistön luontaista vastustuskykyä.
Tuhka sisältää yli 60 mineraalia, mm. fosforia, magnesiumia, kaliumia, sinkkiä, kalsiumia ja kuparia. Koivuntuhkauutteen emäksisyys toimii vastapainona kehon ylihappamuustilassa. Tuotteen pH-arvo on 11, uute laimennetaan ennen käyttöä.
Tuotteen sisältämä tuhka on saatu polttamalla Kainuun puhtaassa maaperässä kasvanutta ja hyvin kuivatettua kuoretonta koivua puhdistetussa uunissa. Tuhka keitetään ja saatu liuos suodatetaan. Tuote ei korvaa monipuolista ruokavaliota
Pakuritinktuura
Perinteisesti käytetty tulehduksiin, ihon kunnon kohentamiseen ja immuniteetin vahvistamiseen. Sopii hyvin käytettäväksi koivuntuhkauutteen rinnalla. Valmistaja: Ari Pulkkinen, Kuhmo
aripulkkinen.net/Luontaistuotteet
luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja ravitsemus/
