Metsä on viime vuosien aikana löydetty uudelleen ja ehkä hieman uudella tavalla paikkana, jonne mennä ”lataamaan akkuja”. Erityisesti kaupunkilaiset ovat heränneet yhä vahvemmin ymmärtämään luontoalueiden tärkeyden osana rakennettua ympäristöä. Tämän lisäksi myös luontoympäristöjen terveysvaikutusten tutkimus on mennyt eteenpäin.
Eri puolilla maailmaa tutkitaan metsien ja muiden luontoympäristöjen terveyshyötyjä, ja tietoa sovelletaan jo monipuolisesti käytäntöön. Tutkimusten perusteella tiedetään, että luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja toimivat monin tavoin kansalaisten terveyden tukena ja ylläpitäjinä. Tutkimustiedon pohjalta on perustettu erilaisia terveys- ja terapiametsiä sekä puutarhoja. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsiä varten on kehitelty sertifikaatti. Myös Suomessa on kertynyt merkittävästi kokemusta terveyttä edistävistä metsäympäristöistä eri tahojen kokeiluhankkeiden ja erilaisten terveyspolkujen kautta. Metsiä ja muita luontoympäristöjä on hyödynnetty työhyvinvoinnissa, osana mielenterveyskuntoutujien ja 2-tyypin diabetesasiakkaiden hoitoa ja painonhallinnan tukena. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Niiden hyödyntämistä asuin- ja työympäristöissä, oppimis- ja hoivaympäristöissä tai vaikkapa matkailussa kannattaa jatkaa laaja-alaisen yhteistyön kautta.
Liisa Tyrväinen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
• puheenvuoro Kansanparannuspäivillä
Kohti suomalaista terveysmetsän mallia
Liisa Tyrväinen, ym. 2017
Puilla on lukemattomia myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämään. Paitsi että puut laajemmassa mittakaavassa toimivat hiili- ja tunnenieluina, sitovat pienhiukkasia, puhdistavat vesistöjä, hillitsevät eroosiota, ovat maailman keuhkot, luovat edullisia pienilmastoja ja tervehdyttäviä äänimaisemia niin niillä on tutkittu olevan myönteistä vaikutusta siihen, kuinka ihminen kokee terveydentilansa ja henkisen hyvinvointinsa.
Metsän ja puiden puoleen suomalaiset ovat aina osanneet kääntyä. Metsässä on itketty surut, sieltä on haettu parantavat yrtit ja loitsut, sinne on jätetty hammasten kiristys ja kiireen kirot.
Vihreässä ympäristössä liikkumisen mieluisuus on ihmisille sisäsyntyistä ja vihreän värin aallonpituus on juuri se aallonpituus, joka vaikuttaa ihmisen sydämen alueelle alentaen sydämen lyöntitiheyttä, verenpainetta ja vaikuttaen kivun tuntemiseen. Mielenkiintoinen on japanilainen tutkimus, jonka mukaan ihmisen asenne puuta kohtaan ratkaisee, laskeeko verenpaine vai ei. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että perinteisesti metsä ja puut ovat olleet suomalaisille pyhiä ja metsään sekä puiden luo on menty nöyrällä ja kunnioittavalla asenteella. Toisin sanottuna oman asenteen ratkaiseva merkitys on ollut tiedossa ikiaikaisesti. Jos siis haluaa voimistaa metsäluonnon hyvinvointivaikutuksia, on hyvä tarkistaa oma asenne ja odotukset kohdilleen ennen vihreään luontoympäristöön menoa.
Kuusi
Ikivihreytensä ansiosta kuusta on pidetty lujuuden, uskollisuuden, toivon, voiman ja nuoruuden vertauskuvana. “Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, on suomalaisille tuttu sanonta. Sanonnan taustalla voi olla vanha tapa nukkua suunnitellulla rakennuspaikalla ja unessa puun kuvastama paikan haltija kertoi, kannattiko paikalle jäädä asumaan. Toisen näkemyksen mukaan sanonnan “kuuliaisuus” tarkoittaa pihapiirin haltijakuusen palvelemista. Kuusi onkin ollut yleinen uhripuu.
Talvisten kuusikoristeluiden takana saattaa vaikuttaa pohjoisten kansojen uskomus, että vuodenkierron tietyllä hetkellä elämänvoimasta viestivät kasvit tuovat olemassaolollaan onnea ja elämänvoimaa myös ihmisille. Keskellä pimeintä ja kylmintä talvea kuusenoksat loistavat vihreinä ja koko luonnosta niillä tuntuu olevan tuolla hetkellä eniten elämänvoimaa pahan ja pimeän torjumiseen.
Mänty
Ikivihreänä ja pitkäikäisenä mäntyä on pidetty lujuuden ja järkähtämättömyyden vertauskuvana sekä elämänpuuna ja rauhan symbolina. Sen on kerrottu syntyneen Jeesuksen verestä, Maarian maidosta. Männyn tervaa on kutsuttu Väinämöisen hieksi. Suomalaisilla oli pitkään käytössä uhrimäntyjä, joihin liittyi hyvää onnea ja menestystä tuovia riittejä.
Mäntyä on pidetty hyvänä puuna, jonka haltija on hongatar. Hongatar on ollut myös hongistossa syntyneen karhun kasvattaja ja kantaemo. Kun karhupitojen jälkeen karhun hengen piti palata kotiinsa taivaaseen, ihmiset nostivat karhunkalloja niin kutsuttuihin korkeisiin kallohonkiin, jossa ne olivat lähempänä taivaista kotiaan.
Koivu
Koivu edustaa hyvyyttä, puhtautta, totuutta ja valkeutta, ja sanotaan, että Jumalat antoivat koivun ihmisen suojaksi. Koivun hyvyydestä ja sen valkeudesta on seuraava kertomus: "Vapahtaja kun kulki ennen aikaan täällä maan päällä, niin koivu teki hänelle palveluksen: Se antoi hänelle suojaa kuumaa aurinkoa vastaan. Silloin Vapahtaja siunasi koivun ja antoi sille valkoisen tuohiverhon, että sitä ei aurinko polttaisi eikä pakkanen paleltaisi.” Koivu on myös ikivanha maailmanpuu, joka sitoo maailmat toisiinsa. Koivu yhdistää elämän ja kuoleman syvyydet, ylimaailmallisen ja maailmallisen. Sen juuret ovat vainajalassa, latvus jumalten tyyssijoilla. Koivun tuohinen runko on meidän maailmamme. Juurakossa pulppuaa terveyttä ja voimaa antava lähde, jonka tuoma onni virtaa mahlana rungon läpi.
Koivun sanotaan myös olevan lempeä puhdistaja, uusien alkujen mahdollistaja, luovuuden lähde sekä oman palvelutehtävän vahvistaja.
Tammi
Pitkäikäinen tammi on kuvannut perinteisesti valtaa, voimaa, kestävyyttä ja mahtia. Kalevalassa tammi mainitaan jumalan puuna. Juuristoltaan syvälle maahan ulottuva tammi edustaa ihmisen henkistä voimaa ja sitä on pidetty viisaiden sekä viisauden puuna. Tammeen liitetään tulen, ukkosen ja maskuliinisten jumalien mahti, ja tammi sulkee tai avaa ovia eri maailmoihin.
Kataja
Kataja ilmentää ikuista elämää, pitkäikäisyyttä ja muistojen pysyvyyttä. Elinvoimaisen katajan sitkeyteen ja peräänantamattomuuteen viitataan, kun puhutaan suomalaisista ”katajaisena kansana”. Vanhalle kansalle kataja edusti hyviä voimia vahvemmin kuin mikään toinen puu. Sanottiin että katajalla on kauneimmat haltijat. Kataja suojeli ihmisiä luonnossa ja pihapiirissä. Matkamiehet hakivat sen alta turvaa öisin ja oksan kiinnittäminen oveen suojeli taloa pahalta silmältä. Huoneiden savustaminen torstaisin katajan savulla antoi taloon hyvän hajun, karkotti sairaudet ja piti pahat voimat loitolla. Katajaiset juoma-astiat pitivät noidat, peikot ja pahat henget loitolla.
Pajut
Pajua on pidetty viisauden lähteen – aavistuksen – vertauskuvana. Taipuisuuden vuoksi sitä on pidetty sitkeyden symbolina ja sitä on käytetty kodin hyvän suojan tuojana. Perinteisesti paju on hento surun puu, joka lienee saanut alkunsa Raamatun itkupajusta. Paju liitetään myös runollisen inspiraation lähteeksi.
Pajunoksia on käytetty virpomiseen palmusunnuntaina tai sitä edeltävänä virpomalauantaina. Uskottiin, että pajunoksan kosketus soi uudistavaa ja nuorentavaa elinvoimaa.
Keväisten oksien käytöllä on vanha luonnonuskoinen taustansa. Mytologisesti oksa on ollut todiste kosmoksen uudelleenluomisesta, se on ollut merkki siitä, että talven demoniset voimat on voitettu ja kevät on palaamassa takaisin.
Pihlaja
Pihlajaa on pidetty harkitsevaisuuden ja järkevyyden vertauskuvana. Sen on nähty kuvastavan elämän kiertoa, koska sen olemus vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan. Se oli esi-isiemme pyhä puu. ”Pyhät on pihlajat pihoilla, pyhät oksat pihlajoissa, marjaset sitäi pyhemmät”. Pihlajalla tiedettiin olevan pahaa karkottavaa ja hyvää kutsuvaa voimaa. Pihlaja oli suojeleva kodin haltija, jota ei saanut hävittää.
Pihlajaa ja sen marjoja on käytetty taioissa. Tertuilla parannettiin maagisesti pilattu pelto sekä lisättiin miehen naimaonnea. Jos laittoi pihlajan oksan tai pihlajaristin tyynynsä alle, sai viettää painajaisettoman yön. Kun karja laskettiin keväällä ensimmäistä kertaa laitumelle pihlajasta tehdystä veräjästä, varmistettiin karjaonni. Kalaverkot vedettiin taas kalaonnen saamiseksi halkaistun pihlaja-vitsan läpi.
2000-luvun alussa pitkäaikaisen valtakunnallisen matkailun kehittämistyön uuvuttamana löysin tieni takaisin mäntykankaille. Pakasaivon Petäjä mullisti maailmankuvani ja muutti käsitykseni tieteestä ja tieteenteosta, ja opetti minulle puuhengityksen. Siitä lähtien olen keskittynyt löytämään selityksiä sille, miksi metsät ja puut parantavat ja miten se tapahtuu ja millaisia menetelmiä voisimme käyttää hyvänolon ja terveytemme ylläpidossa.
Näiltä juurilta syntyi metsäkellintä, joka on tietoista oman hyvänolon ja terveyden ylläpitämistä metsäluonnon avulla. Metsäkellintätuokioissa harjoitellaan yksinkertaisia menetelmiä, joiden avulla tutustutaan omaan elinvoimaan, puhdistetaan elinvoiman keskuksia, saadaan virkeyttä ja virkistystä, kurkistetaan iloon sekä luovuuteen ja syvennetään luontoyhteyttä. Yksinkertaisimmillaan metsäkellintä on vihreän luonnon tietoista hengittämistä sydämen alueelle, kiitollisuuskävelyitä, puuhengittämistä®, aikomusenergian käyttöä, ilokivien virittämistä ja rauhallista odottamista, että metsä kutoutuu osaksi omaa ulottuvaisuutta.
Metsäkellinnän menetelmät pohjautuvat hyvänolontieteeseen, metsien ja luonnonantimien terveysvaikutuksista tehtyyn kansainväliseen sekä kotimaiseen tutkimustyöhön, energialääketieteeseen, energia- ja ympäristöpsykologiaan, biosähkömagnetismiin, kristilliseen rukous- ja mietiskelyperintöön sekä suomalaiseen kansanperinteeseen.
Haluan nostaa yhdeksi esimerkiksi kävelyretkemme mäntykankaille, kävelyretkemme erityisesti aurinkoisina päivinä. Mitä silloin käytännössä tapahtuu?
Aurinkoisina päivinä mäntykankailla tuoksuvat mäntyjen erittämät terpeenit, haihtuvat öljyt, jotka vaikuttavat kävelijän hajuhermoihin. Hajuhermojärjestelmä puolestaan on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään vaikuttaen mielialaan, hormonien eritykseen ja muistiin. Männyn terpeeneistä fytonsidit virkistävät ihmisen stressihormonien lamauttamien tai työhaluttomiksi tekemien luonnollisten tappajasolujen toimintaa ja tuhoavat esimerkiksi virusten saastuttamia soluja. Eräät mäntyjen fytonsidit puolestaan poistavat ihmisten ahdistusta, masennusta ja kipua sekä kykenevät palauttamaan stressin heikentämän immuunipuolustuksen normaaliksi. Puiden haihtuvien öljyjen tiedetään vähentävän sympaattisen hermoston aktiivisuutta stressissä ja alentavan verenpainetta. Niin, se aurinkoinen päivä mäntykankaalla: edellä mainittuja mäntyjen terpeenejä erittyy silloin enemmän kuin muulloin ja ahdistus, masennus sekä kipu liukenevat sydänalasta taivaan tuuliin. Ja kun kävelylenkkeihin lisätään vielä tietoiset väri- ja puuhengitykset ovat vaikutukset entistäkin voimallisemmat. Puuhengitys® on siinä mielessä mahtava virkistymisen muoto, että siinä mahdollistuu nopea syvärentoutuminen ja aivot asettuvat alfa-, theta- ja delta-aallonpituuksille.
Kävele mieluiseen metsääsi, sydän täynnä kiitollisuutta. Kuulostele ja odota aavistustasi, joka kertoo minkä puun kanssa Sinun on tällä kertaa hyvä hengittää. Se voi olla mänty, toisen kerran kuusi tai koivu, joskus tammi tai tervaleppä.
Käännä selkäsi puulle ja aseta hartiaseutusi sekä pääsi rauhallisesti puun runkoa vasten. Anna käsiesi roikkua rennosti sivuillasi ja nojaa täydellä painollasi puuhun. Mutta muista: ainoastaan pää ja hartiaseutu puun runkoa vasten!
Hengitä syvään sisään ja tuuskauta ilma keuhkoistasi voimallisesti ulos. Tee tämä pari kertaa ja sitten aloita tietoinen puuhengitys.
Ensimmäisellä hengenvedolla kuvittele vetäväsi henkeä maapallon keskustasta kohti puun juuria, juurista jalkoihisi ja siitä kohti sydänalaasi. Sydämen kohdalla pysäytä sisäänhengitys ja anna olotilasi laajentua.
Aloita uloshengitys siten, että kuvittelet hengittäväsi sydämestäsi kohti päälakeasi, päälaeltasi ulos puuhun ja jatka uloshengitystä puun runkoa pitkin kohti latvusta ja latvuksesta ulos taivaankannelle.
Pysäytä hengitys, pidä pieni tauko ja aloita sisäänhengitys.
Hengitä sisään korkealta taivaankannelta puun latvukseen, latvuksesta runkoa alaspäin kohti päälakeasi, päälaelta vedä sisään kohti sydänalaasi. Sydämen seutuvilla pysäytä hengitys ja anna jälleen olotilasi laajentua. Pysäytyksen jälkeen aloita uloshengitys.
Hengitä sydämestäsi alas kohti jalkojasi, jaloistasi puun kantoon, kannosta jatka puun juuriin ja puun juurista hengitä ulos maahan. Pysäytä hengitys ja aloita uudestaan sisäänhengityksellä.
Jatka tätä vuorottaista hengitystä ensimmäisellä kerralla reilut viisi minuuttia. Pikku hiljaa voit lisätä hengitysaikaa vaikkapa puoleen tuntiin.
Mirja Nylander, metsäkellijä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Metsämatkat Oy
Ensimmäisessä Puuhengityksen ohjaajaksi koulutuksessa 22.-23.4.2017 Kainuun opistolla oli koolla innostunut ryhmä rentoutusohjaajasta eräoppaaseen, ammattilaisvalokuvaajasta teatterialan ammattilaiseen sekä muihin green care -toimijoihin. Viikonvaihteen aikana koettiin ensin omakohtaisesti mitä puuhengitys on, mihin se pohjautuu ja sitten jo kasattiinkin ohjaajalle tärkeitä eväitä omiin reppuihin. Päivien aikana sivusimme sitä, kuinka omassa työssään voisi hyödyntää puuhengitystä ja millainen lisä se olisi omaan palvelutarjontaan.
Ja tässä pari kokemusta ohjaajakoulutukseen osallistuneilta:
”Jalkapohjat ja kämmenet lämpenivät, tunsin voimakkaasti kuinka energiakanavat avautuivat ja minussa alkoi tapahtua virtaamista. Virtaus, puu ja maa oli aistittavissa lämpiminä, vaikka metsä oli luminen ja maa roudassa. Koko aamupäivän ennen puuhengitystä oloni oli ollut hyvin väsynyt ja utuinen. Kun lopetin ensimmäisen puuhengityksen ja avasin silmäni tuntui kuin olisin ensimmäistä kertaa herännyt sinä päivänä. Heräämisen tunne oli konkreettista ja voimallista, kuin keväällä heräävä kasvi, yhtäkkiä puskee vihreää, vedenelämän voimalla joka nousee kiven ja asfaltin läpi. Aistini olivat terävöityneet, näin ja kuulin selkeästi. Ilo ja voima virtasi lävitseni, koko keho tuntui elävältä ja voimakkaalta.”
”Sinun kurssillasi on äärimmäisen miellyttävä ja turvallinen olla. Elät ja hengität sitä mistä puhut, sen tuntee, kun se (aihe, intohimo) läpäisee sinut kaikilla tavoilla, silloin mikään ei ole falskia, huuhaata tai turhaa. Aitoa ja inspiroivaa, innostus tarttuu. Sinussa on mieletön määrä iloa, joka välittyy ohjaamisessasi, ihailen sitä että keskityt iloon.”
”Ihanaa oli, että kurssilla sain myös itse syvän-syvän rentoutumisen ja puhdistumisen kokemuksen. Tuntui, että monet elementit, rinki rituaalit, puut, sanat, rytmi ja monisyisyys loksahtivat paikoilleen ja sain valtavan määrän positiivista (ja niin tarpeellista) vahvistusta omalle itselleni ryhmien ohjaajana ja taiteen tekijänä.”
”Tuntui hyvältä asettua puuhengitysasentoon – näkökulma vaihtui puunhalaamisesta ”ripustautumisesta” antautumiseen, vapautumiseen, vapauteen. En olekaan vaatimassa puulta jotain itselleni, vaan energiat kulkevat lävitseni ja tuovat minulle rauhan. Mänty toi selvästi värähtelyjä kehooni. Mieleni rentoutui ja päästi irti. Joitakin ajatuksia kävi mielessäni, mutta ne jatkoivat matkaansa eivätkä häirinneet. Olo oli todella levännyt puuhengityksen jälkeen. Jälkeen päin ryhti tuntui paremmalta.”
”Kurssin sisältö oli pedagogisesti hyvin suunniteltu; ensin vähän hassua tutustelua ringissä, sitten asiaa, omat kokemusretket kahden puun kanssa ja niiden jakamiset ja toisena päivänä sitten parin kanssa ohjaustehtävä. Sekin oli hyvä ratkaisu, että ohjaaminen oli parin kanssa, koska ohjaaminen tuli vähän kylmiltään, niin ei jännittänyt niin paljon.”
”Olin erittäin haltioitunut, kun näin kurssin ilmoituksen facebookissa ja tiesin heti, että tänne minä lähden. Kurssi vastasi odotuksiani täysin, oli ihanoo, ihanoo, ihanoo–kiitos, kiitos, kiitos! On mahtavaa, että tällaisia kursseja järjestetään! Ainoa asia, mitä olisin ehkä toivonut, että kurssi olisi ollut pidempi. Opetusmenetelmät olivat toimivat ja kurssin rakenne selkeä.”
Seuraava Puuhengityksen ohjaajaksi koulutus tulossa Syötteen kansallispuiston maisemiin 25.-27.8.2017 Syötteen Eräpalvelun tiloihin ja lähimetsään. Syksymmällä tulossa vielä toinen ohjaajakoulutus akselilla Mikkeli-Helsinki. Lisätietoja facebookissa sekä Mirjan että Metsäkellijöiden sivuilla ja heinäkuun lopusta lähtien sivuilla www.forest4lolling.fi.
Varaa paikkasi innostuneiden edelläkävijöiden joukkoon saman tien, sillä ohjaajakoulutukseen pääsee ainoastaan kymmenen henkilöä!
mirja.nylander@gmail.com
Luontoa käytetään ihmisen hyväksi lääkkeissä, ruoassa ja kosmetiikassa – ja mielenterveydessä ja sairauksien ennalta ehkäisyssä. Japanissa tätä kutsutaan metsäterapiaksi. Suomessa metsät ja järvet, valo ja hiljaisuus ovat ainutlaatuista, sanoo pohjoisesta lumoutunut japanilainen lääkäri, Metsäterapian kehittäjä, Fumio Hirano-Takemura. Fumio vieraili ja viihtyi Kuusamossa liki viikon.
Tämä on metsäterapiaa, sanoo japanilainen lääkäri Fumio Hirano-Takemura ja levittää kätensä haltioituneena. Metsät ja järvet, valo ja hiljaisuus tekivät vaikutuksen Kuusamossa Kansanparannuspäivillä 2015 vierailleeseen metsäterapian kehittäjään.
– Tässä maisemassa ihmisen on hyvä olla, hän totesi kerta toisensa jälkeen.
Heikki Aalto, Fumio Hirano-Takemura ja Rauno Rinne Kuusamon Kansanparannuspäivillä 2015.
Metsässä kävelyn terveysvaikutuksia on tutkittu Japanissa jo pitkään. Tutkimuksien perusteella on todettu, että metsissä kävelyllä on useita erilaisia terveysvaikutuksia.
– Metsäkävelyitä tarjotaan lääkärin ohjauksella ihmisille, jotka haluavat parantaa hyvinvointiaan ja terveyttään, sympaattinen Hirano-Takemura kertoo.
Japanissa on muutamia erityisiä metsiä, joilla on sertifioitu metsäterapia -status eli niillä on kliinisesti todettuja terveysvaikutuksia. Sertifikaatin Japanissa myöntää Forest Theraphy Executive Commitee.
– Metsässä kävelyn on todettu rentouttavan, vähentävän stressiä ja stressiin liittyviä sairauksia, alentavan verenpainetta sekä vahvistavan immuniteettia. Yhä useammat japanilaiset ovat ottaneet metsässä kävelemisen osaksi arkista hyvinvointiaan.
Japanissa ollaan metsäterapian tuotteistamisessa pisimmällä. Toimintaa koordinoi ja markkinoi International Society of Nature and Forest Medicine. Japanissa on kahdeksan erilaista metsäterapiaa tarjoavaa keskusta, joista kolmella on yhteys lääkäripalveluihin. Yksi vanhemmista terapiapaikoista on Akazawan metsä Naganon alueella. Se sai sertifikaatin vuonna 2006 ja paikkaa pidetään metsäterapian ja ”metsäkylpyjen” syntypaikkana.
Kun koet tarvitsevasi rauhaa kiireiseltä elämältäsi, kannattaa seurata japanilaisten esimerkkiä shinrin-yoku, eli ”metsäkylpemisestä”. Metsäkylpeminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen kylpee metsän ilmapiirissä kaikilla aisteillaan ja kuljeskelee hitaasti, rauhallisesti ja tietoisesti metsässä parin tunnin ajan. Tutkimusten mukaan tämä tekee ihmeitä terveydelle.
Metsän terveysvaikutukset ovat viime vuosina nousseet keskustelun aiheiksi myös muualla maailmassa ja Suomessa. Tutkijat ja terveyspalveluiden tuottajat ovat alkaneet selvittää ja hyödyntää metsien ja luonnon merkityksiä ihmisten hyvinvoinnille.
Metlan tutkimusohjelma Metsästä hyvinvointia summaa metsien merkitystä ihmisen hyvinvoinnille muun muassa tutkimalla miten kaupunkien viheralueet elvyttävät työpäivän jälkeen ja miten luontoympäristöllä on ihmisseuraa suurempi merkitys emotionaalisen hyvinvointiin.
Tutkimus on viimeaikoina painottunut kaupunkiviheralueisiin, osittain siksi, että ihmisten ulkoilusta suurin osa suuntautuu kodin läheisyyteen ja valtaosa väestöstä elää kaupunkimaisilla alueilla.
...
> Ota aikasi, avaa silmäsi, löydä luontosi! | Luonto | yle.fi
