SLOW meets WILD

© Harri Tarvainen

Hidas ruoka ja villiruoka kohtaavat

Puhdas luonto ja jokamiehenoikeudet ovat luoneet meille mahdollisuuden metsän ja veden antimien monipuoliseen hyödyntämiseen. Suomen ainutlaatuiset edellytykset luoda hyvinvointia luonnon antimilla on huomattu myös maailmalla.


Villiruoalla tarkoitetaan suoraan luonnosta saatavaa ruokaa: marjoja ja sieniä, villiyrttejä ja -vihanneksia sekä kalaa, riistaa ja poroa. Suomalaisen villiruoan lähettiläänä toimii kokki Sami Tallberg. Hän sai vuonna 2015 rinnalleen joukon villiruokamestareita. Nyt koulutetaan uusia osaajia, jotka saavat käyttää Klaus Haapaniemen suunnittelemaa osaajamerkkiä. Vuosittain kesäkuun alussa vietettävä Villiyrttiviikko innostaa ja rohkaisee villiyrttien keräämiseen eli hortoiluun.

ELO-säätiö nimesi syksyllä 2016 Suomen kuusi ensimmäistä villiruokamestaria. Yksi heistä on kuusamolainen Jarmo Pitkänen. Villiruokamestarin arvon kriteerinä on ruoka-alan laajan osaamisen, esimerkiksi keittiömestarin tutkinnon lisäksi mm. oman villiruokaa sivuavan kirjan julkaisu. Pitkänen järjestää villiruokakursseja, valmistaa villiyrteistä ruokaa ja on julkaissut Makuja ja muotoja -kirjan, jossa villi- ja lähiruoka ovat keskeisessä osassa. Kirjassa, kuten hänen omassa Studioravintola Tundrassa, näkyy keittömestari-keraamikko Pitkäsen käsityön jälki: pohjoisen puhtaista raaka-aineista valmistetut gourmet-herkut kauniisti muotoilluissa astioissa.

Lisätietoja: 
Seija Kurunmäki
 +358 400 460894
, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi


tundra.fi/makuja-ja-muotoja-kirja
wildfoodkuusamolapland.com

...


Italian gastronomisen yliopiston dekaani Piercarlo Grimaldi ja Food from Finland -kasvuohjelman johtaja Esa Wrang Torinossa 2016.


Suomalaisen ruokakulttuurin arvo on puhtaudessa ja erikoistuotteissa

Kansainvälinen arvo kasvaa puhtaudesta ja erikoistuotteista, sanoo Food from Finland -kasvuohjelman johtaja Esa Wrang. Suomen ruokakulttuuria ja elintarvikealan osaamista viedään maailmalle hänen johdollaan. Wrang johdatti syyskuussa 2016 toistakymmentä yrittäjää Italiaan, jossa Suomen erikoistuotteet esiteltiin näyttävästi kansainvälisessä Terra Madre-ruokakulttuuritapahtumassa, Torinossa. 

Suomi ei ole iso, tunnettu ruokamaa Ranskan tai Italian tavoin, eikä pyri sellaiseksi. Suomalaisesta elintarviketeollisuudesta halutaan tehdä erikoistuotteiden osaaja, panostaen erityisesti suomalaisiin erikois- ja lisäarvotuotteisiin, sekä yritysten yhteistyöhön kansainvälisillä markkinoilla. Maailmalla arvostetaan puhtaudestaan tunnettuja, turvallisia suomalaisia elintarvikkeita, jotka ovat usein myös terveysvaikutteisia ja funktionaalisia. Kansainvälisesti kiinnostavia elintarvikealan tuotteita ovat Wrangin mukaan suomalaiset marjat ja marjatuotteet, viljoista ohra ja kaura, erikoisalkoholituotteet sekä kaikki gluteenittomat ja laktoosittomat ruokavalmisteet.

Finpro tukee sekä suuria, jo jalansijan maailmalta löytäneitä yrityksiä, että pieniä ja keskisuuria alan toimijoita. Yrityksillä ei välttämättä ole osaamista eikä voimavaroja lähteä vientimarkkinoille. Kotimaan markkinoille valmistettu ja brändätty tuote ei sellaisenaan pärjää maailmalla. Suomessa tehdään liiaksi tuotekehitystä vain kotimaan markkinoita ajatellen. 

Ruokaviennin haasteiksi ohjelmajohtaja listaa Suomen tuntemattomuuden ja viennin byrokratian varsinkin EU:n ulkopuolisiin maihin. Tuotteiden markkinointi alkaa Suomen tunnetuksi tekemisestä. Ensin pitää markkinoida suomalaista osaamista ja puhtautta ja vasta sen jälkeen siihen kuuluvia tuotteita.

Food from Finland -kasvuohjelmaan osallistuu jo nyt yli 100 suomalaista elintarvike- ja juomasektorin vientiyritystä. 

Esa Wrangin mukaan maailman ruokatrendeistä Slow Food ja Wild Food sopii Suomelle erinomaisesti. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, mitä syödään. Suomalaiset ovat hitaita reagoimaan kansainvälisiin ruokatrendeihin. Viimeistään nyt myös meidän pitäisi oppia arvostamaan omien, ainutlaatuisten raaka-aineidemme puhtautta. Wild Food -ideologiaa on toteutettu Suomessa vuosisatojen ajan.

Samat teemat pätevät ruokamatkailussa Suomeen. Myös siinä korostuvat puhtaus ja elämyksellisyys. Wrangin mielestä Tundran Jarmo Pitkäsen simppukeitto on hyvä esimerkki onnistuneesta ruokamatkailutuotteesta. Ruokamatkailijat janoavat kotimaisia ja uusia raaka-aineita sekä lähiruokaa. Ketjuravintoloiden toimintatapa ei palvele tätä matkailijaryhmää.



Slow Food – vilkkaassa vuoropuhelussa Suomi ja Italia 

Torinon alueen Slow Food -ruokakulttuuriin tutustumassa 2016 Anne Murto, Piercarlo Grimaldi Slow Food, Eija Tarkiainen Sarastus ja Terhi Hook Visit Finland.

Davide Porporato Slow Food -organisaatiosta ja Anne Murto.

Professori Marja-Liisa Honkasalo ja Tapio Rantanen Italian Suomen suurlähetystö.

slowfood.com/

...

> Suomalainen eksotiikka myy Italiassa – tervasuolan kysyntä ...

> Hungry for Finland proof taste (it)

> Tapahtumat - Wildfood

 
 
JAA TARINA - LIITY
audio on